Vesisateessa Långnäsistä Maarianhaminaan

Istuessamme Snäckön lauttalaiturissa ilma oli erityisen kuuma ja helteinen. Katselin vakavissani levävapaata uimapaikkaa louhikkoiselta laiturin penkalta. Kumlingen eteläpäästä Ahvenanmaan pääsaaren Långnäsiin menevä lautta oli pohjoisreitin lauttaa pienempi. Tässä matkustajatila oli kannen alla oleva päivänvaloton salonki. Olimme rannalla puheissa naapurisaaressa Seglingessä asuvan naisen kanssa. Hän kertoi että kevättalvella lautalla on kova melu kun jäätelit hakkaavat lautan kylkiä. Hän ja lapsensa taittavat matkaa kuulosuojaimet korvilla.

Heti kohta lauttaan päästyämme ilma muuttui, tuli tympeää harmaanvalkeaa pilvimattoa ja tuuli. Laitoin pitkähihaista paitaa päälle, ensi kertaa reissun aikana, ja koetin etsiä tuulelta suojaa kohtaa autokannen lattialta lukeakseni kirjaa. Keulaan tuli joitain pärskeitä. Viuhuva tuuli teki huonon olon ja menin kannen alle matkustajatiloihin.

Tulimme Långnäsiin, pääsaarelle. Edessä oli 30 km pyöräily Maarianhaminaan. 

5 km pyöräilyn jälkeen näimme kahvilasta kertovan kyltin ja poikkesimme punaista rapakiveä olevaa hiekkatietä pirttiin. Ukkonen jyrisi. 

Virkistäydyttyäme aloimme tehdä matkaan lähtöä. Ukkonen oli jyrissyt aika ajoin. Nyt ripsi vettä. Kahvilasta meni sähköt. Samassa vettä alkoi tulla rankasti ja pyörähdimme takaisin kahvilan suojiin. Kahvi oli täällä termarissa joten saatoimme hyvin ottaa kupposen ja katsoa ulkona esitettävää luonnonytelmää.

Pahin ukkonen ja sade ei kestänyt kauaa. Sade oli nyt muuttunut heikommaksi ja yhtenäiseksi. Tällä tavalla matka ei kyllä etenisi. Ehdotin sadekamppeitten päälle laittamista ja karavaanin laittoa tien päälle. Näin päätettiin.